Risto Siilasmaan johtama neuvottelukunta julkaisi 1.6 raporttinsa aiheena miten Suomi nousee maailman johtavaksi teknologiamaaksi (*). Työryhmä on käynyt läpi suuren määrän aloitteita tavoitteen saavuttamiseksi, ja työstänyt niitä Suomen parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Suomen nousu johtavaksi teknologiamaaksi vaatii Helsingin nousun samalla maailman johtavaksi teknologiakaupungiksi. Poimin raportista tärkeimmät kohdat ja pohdin mitä ne tarkoittavat Helsingin näkökulmasta.
Raportin tunnistamat tärkeimmät tavoitteet ovat:
- Ymmärretään potentiaali teknologian hyödyntämisessä suomalaisten näkökulmasta
- Yhteinen sitoutuminen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin
- Valtuutetaan asianomaiset tahot edistämään toimenpiteitä
Suomalaiset ovat ylpeitä hyvinvoinnistaan. Jotta voisimme myös tulevaisuudessa olla johtava hyvinvointivaltio, täytyy meidän jatkuvasti parantaa yhteiskuntamme toimintaa saadaksemme vähemmällä aikaan enemmän. Teknologia tarjoaa keinon sekä parantaa nykyisten palveluiden laatua että tuottaa niitä tehokkaammin. Teknologian ensimmäinen aalto toi meille digitaalisia työkaluja kommunikointiin sekä tiedon hallintaan. Teknologian seuraava aalto tulee yhdistelemään olemassa olevia sovelluksia teollisuuden, liikenteen ja lääketieteen aloilta. Pelkkä teknologian ymmärrys ei enää kuitenkaan riitä vaan tarvitaan uusia teknologia-innovaatioita, jotka yhdistelevät teknologiaa ja olemassa olevia toimintoja. Nämä puolestaan luovat uusia mahdollisuuksia kaikkien alojen osaajille.
Uudet teknologia-innovaatiot tarvitsevat koko ketjun kattavaa vuorovaikutusta itse teknologian sekä sitä hyödyntävien käytännön sovelluksen asiantuntijoiden välillä. Helsinki ei voi jäädä odottamaan automatisoitua liikennettä, vaan sen täytyy olla mukana kehityksessä alusta lähtien. Automatisoitu liikenne on hyvä esimerkki sovelluksesta, joka vaatii suuren määrän yhteensovittamista olemassa olevien toimintojen kanssa. Osa näistä on tekniikkaan liittyviä asioita ja osa toimintatapoihin liittyviä asioita. Avoimen datan lisäksi tarvitsemme avoimia rajapintoja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen olemassa olevien järjestelmien kanssa. Toteutuessaan automatisoitu liikenne mahdollistaa tuottavuusloikan sekä palvelun laadun parantumisen. Vastaavia esimerkkejä on helppo löytää muilta osa-alueilta kuten terveydenhuolto, teollisuus, energia, hiilineutraalisuus sekä koulutus.
Digitalisoidut ratkaisut ovat laajempia kokonaisuuksia kuin niitä edeltäneet ratkaisut. Myös investointitarpeet ovat suurempia ja siitä syystä ne kannattaa rakentaa palvelemaan maailmanlaajuista markkinaa. On tärkeää että tarjoamme investoinneille parhaan mahdollisen kasvualustan, jolla houkuttelemme niitä Helsinkiin sekä Suomeen. Helsingin vahvuuksia ovat toimiva hyvinvointiyhteiskunta, koulutustaso, ICT osaaminen sekä vakaus. Heikkouksia puolestaan ovat talouden dynamiikan puute, kansainvälisten osaajien ja yritysten hidas integroituminen sekä digitalisaation edistäminen hankinnoilla. Digitalisaation edistäminen strategisilla hankkeilla niihin liittyvine hankintoineen on myös varsin huonosti hyödynnetty liiketoimintamotivaattori. Jotta tavoitteet saavutetaan, Helsingin täytyy jatkaa panostusta nykyisiin vahvuuksiin sekä erityisesti ryhtyä toimenpiteisiin heikkouksien korjaamiseksi.
Raportin esittämistä muutoksista Helsingille tärkeimpiä ovat:
- Teknologia-ymmärryksen lisääminen koko päätöksentekoketjun läpi: Helsingin on vahvistettava teknologia-ymmärrystä koulutuksen ja olennaisten toimijoiden vuoropuhelun avulla.
- Koko kaupungin kattava selkeä tavoite ja toteutussuunnitelma (strategia) liittyen teknologian hyödyntämiseen. Jotta toiminta on läpinäkyvää, tarvitaan vielä seuranta Siilasmaan raportissa esitetyn julkisen seurantamallin pohjalta.
- Hankintojen pilkkominen, jotta mahdollistetaan uusia toimintatapoja, tuottajia sekä teknologioita.
(*) Suomen teknologiapolitiikka 2020-luvulla : Teknologialla ja tiedolla maailman kärkeen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-692-3